Neulepaita-asiaa 0.3

Lankakaupan hyllyssä minua kutsui tämä pieni ja suloinen puuvillalanka. Rowanin handknit cottonin vihertävän harmaa sävy vei sydämeni, eikä valintaa tarvinnut miettiä enää kahta kertaa. Neulepaitaan langat nyt siis viimein valittu ja hankittu! Vielä en varmaksi tiedä teenkö paidan vai neuletakin, mutta ehkäpä valinta ehtii selkiytyä mallitilkkua tehdessä.

Aihetta sivuten muuten hyviä uutisia meille tamperelaisille. Kuulin melkoisen varmasta lähteestä, että heinäkuussa meille rantautuu, vieläpä kunnon valikoima Dropsin lankoja, kun Lankaidea avaa uusissa, isommissa liiketiloissa.

Mutta nyt malttamattomana mallitilkun kimppuun. :)

Valinnan vaikeus: neulepaita-asiaa 0.2

Neulepaidan suunnittelu ja pohdiskelu jatkuu. Tajusin tosiaan että eihän Kuopiossa edes ole Dropsin jälleenmyyjää, en tiedä mistä olen sellaisen käsityksen saanut. Perjantaina matkalla Kuopioon kävin etsimässä Jyväskylästä lankaliikettä, jossa huhujen mukaan Dropseja myydään, mutta kiireessä 10 min ennen sulkemisaikaa en tietenkään löytänyt koko liikettä. H jäi autoon kuuntelemaan takapenkin kilpamaukumista kissojen esittäessä kuuluvan kannanottonsa siihen, että Jyväskylässä käännyttiinkin keskustaan sen sijaan että olisi ajettu suoraan läpi. Niinpä sitten kiireessä haahuilin hetken edestakaisin ja palasin sitten autoon ja jatkettiin matkaa.

Toisaalta on ihan hyväkin, että en sitten liikettä löytänyt. Mukaani tarttui nimittäin joku aika sitten eräiltä käsityömessuilta kolme kerää Alpacaa (ks. bannerikuva), joista oli tarkoitus tulla pipo, mutta joista useiden yritysten ja purkamisten jälkeen onkin nyt syntymässä kauluri. Testailin tuossa melkein valmista kauluria ja huomasin Alpacan kutittavan vaikka sen ei pitänyt. Olen aiemmin siitä pipon tehnyt, jonka kanssa ei mitään ongelmia ole ollut, joten hieman yllätyin. Ilmeisesti kuitenkin hiukset estää välittömän ihokontaktin, eikä otsan iho liene yhtä herkkää kuin kaulan. 

Joka tapauksessa vaikuttaisi nyt siis siltä, että lankavalintaa on mietittävä uudemman kerran. Se on sinänsä hyvä uutinen, että nyt voin ratsata sopivat ehdokkaat ihan paikallisista lankakaupoista. Toisaalta myös kevään korvalla lämpimän villapaidan tekeminen ei tunnu kovinkaan inspiroivalta, joten joku kesäisempi vaihtoehto voisi muutenkin olla parempi. 

Olen viimeaikoina ihastunut bambuun kuituna sen (oletettavan) ekologisuuden, pehmeyden ja antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi eräätkin bambufroteiset käsipyyhkeet voivat roikkua kylppärin naulakossa ties miten pitkään alkamatta haista, kun taas niiden puuvillaiset lajitoverit kestävät samassa käytössä vain parisen viikkoa. Yksi mieleen tullut vaihtoehto voisikin olla Sirdarin BabyBamboo. Pienellä penkomisella löysin varastoistani valkoisen ja vaaleanpunaisen kerän lopun, mutta ne eivät nyt ihan taida natsata toiveisiin. Pientä pohdintaa on vielä myös mallin suhteen. Hieman houkuttaisi mahdollisesti paidan sijasta neuletakki, mutta en ole vielä ihan varma. Olen oikeastaan ihan ylpeä itsestäni, kun kerrankin uhraan langalle ja mallille tarkempaa pohdintaa sen sijaan että ryntäisin välittömästi kauppaan ja toteutukseen. Syystä mulle-kaikki-nyt-heti varmaankin ovat tähänastiset itselle neulotut puserot jääneet aika pitkälti käyttämättöminä kaapin perukoille lojumaan. Kenties pienellä kärsivällisyydellä saavutetaan mieluisampi lopputulos.

Keltamusta

Vaikka KalPa viikko sitten lähtikin kesälomille, niin vähän lätkätunnelmia. Tuossa taannoin sain H:lta innostuneen linkin, että tällainen olisi hieno, teetkö? Palkkioksi neuvottelin itselleni uuden toppatakin, ja eikun lankakauppaan. Lankana Sandnes Fritidsgarn (joo, innostuin) keltainen ja musta, puikko oli muistaakseni löysähköllä käsialallani 4.5. Malli ihan omasta päästä suunniteltu. Raitojen leveyttä mittailtiin insinööreinä tietysti millimetrimitalla, jotta saatiin suunnilleen täsmäämään. 

Aloitin neulomisen toisesta hihansuusta, jatkoin rintaosioon johon jätin sopivalta tuntuvan pääaukon ja neuloin toisen hihan kavennuksinaan peilikuvana ensimmäisestä. Sitten poimin sopivasti silmukoita hihaosion reunoista ja neuloin helman. Helmaan tuli vielä kaksi vähän kapeampaa mustaa raitaa ja erona alkuperäiseen resori. KalPa-logon tekeminen olisi ollut mahdotonta noin paksulla langalla, joten päätettiin jättää ihan suosiolla pois. A rinnuksissa on tuota kuvaussessiota varten harsittu kankaasta, normaalikäytössä siis ilman sitä. Ei siis mikään täydellinen repro ole, mutta erittäin tyytyväinen olen lopputulokseen, ja mikä tärkeintä H myös. Peleissä on tullut H:lle positiivista kommenttia paidasta useammalta tyypiltä, joten ei voi ihan huono olla. ;)  Ylempi kuva (jolla muuten tuli palkinto KalPan valokuvauskilpailussa!) H:n käsialaa ja mallina I, jolle työn alla nyt samanlainen paita. Vähän täytyy tehdä välillä muutakin ettei pääse ihan totaalikyllästyminen iskemään, mutta seuraavaan peliinkin on toki vielä puoli vuotta aikaa. ;)

Kuten kuvasta näkyy, lanka on jo muutamien käyttökertojen jälkeen lähtenyt vähän nyppyyntymään. Ihan aktiivikäyttöön tulevaan paitaan lanka ei siis varmaan kulumisominaisuuksiltaan (100% villaa kun on) ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta tällaiseen vähän harvemmin käytettävään minusta ihan kelpo. Lankahan on paljon huovuttamiseen käytetty, joten pieni huopuminen vain kuuluu asiaan. Se tekee paidasta myös pehmeämmän käyttää, eikä minusta edes näytä mitenkään pahalta.